Filippiläiskirjeen 4. luvun jakeessa 13 Paavali kirjoittaa: ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” Uudempi käännös: ”Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa.” Paavali toteaa, kuinka hän on selviytynyt kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa Jumalan yliluonnollisen voiman avulla.
Paavali sai paljon kärsiä Jeesuksen seuraamisen ja evankeliumin julistamisen takia. Hän joutui usein elämään puutteessa, mutta sai hän myös nauttia runsaudestakin. Paavali oli tottunut kaikkeen ja oppinut elämään kaikenlaisissa oloissa.
Tähän kaikkeen hän koki saaneensa voimaa Jumalalta.
Kirjeissään Paavali puhuu paljon Kristuksessa olemisesta ja hänessä vaeltamisesta, kuten Kol. 2:6: ”Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Jeesuksen Kristuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.”
Uskoon tulleesta ihmisestä Paavali kirjoittaa 2. Kor. 5:17: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” Jeesus kehotti opetuslapsia pysymään hänessä.
Joh. 15:4-5: ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa, ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä”.
Paavalin toteamus ’kaikki minä voin hänessä’ tekee tyhjäksi omin voimin selviytymisen. Jeesuksessa, hänen kanssaan, selviämme kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Hänessä olemme myös kykeneviä siihen palvelustehtävään, johon hän on meidät kutsunut.
Jeesuksessa pysyminen, hänessä eläminen ja vaeltaminen ei ole aina helppoa, koska me olemme vajavaisia ja heikkoja. Tarvitsemme Jeesusta ja hänen voimaansa. Paavalikin tunsi olevansa heikko ja kuitenkin hän halusi puheillaan ilmentää Jumalan yliluonnollista voimaa.
1. Kor. 2:3-5: ”Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.”
Paavalilla oli myös jokin fyysinen heikkous, josta hän mainitsee toisessa korittolaiskirjeessä.
Siitä huolimatta Jumalan yliluonnollinen voima asettui asumaan häneen (2. Kor. 12:7-10).
Heikkoudessaan Paavali luotti siihen, että Jumalan voima vahvistaa häntä ja auttaa häntä palvelustehtävässä. Ilman Jumalan yliluonnollista voimaa hän tuskin olisi pystynyt vankisellissä laulamaan ja ylistämään Jumalaa.
Jumala on luvannut meille saman yliluonnollisen voimansa.
Jo uskoontulossa saamme kokea sen, kuten sanotaan Joh. 1:12: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Jumala haluaa voimallaan vahvistaa meitä niin, että voimme olla Jeesuksen todistajia (Apt. 1:8). Luuk.9:1 sanotaan, että Jeesus antoi opetuslapsilleen voiman ja vallan parantaa taudit ja karkottaa pahat henget. Mikä ihmeellinen, yliluonnollinen voima, halleluja!
Paavalin tavoin me koemme heikkoutta ja vajavaisuutta, mutta meillä on sama yliluonnollinen Jumalan voima, joka auttaa ja vahvistaa meitä. Meidän ei tarvitse hävetä heikkouttamme eikä vajota epätoivoon vajavaisuutemme vuoksi. Jumalan voima rohkaisee meitä ja olosuhteista huolimatta nostaa meidän henkemme kohti Jumalan pyhyyttä. Saamme kokea, että voimme kiittää ja ylistää Herraa, vaikka olosuhteet olisivatkin sitä vastaan. Jumala on luvannut voimansa meille, ja voimme rohkeasti pyytää sitä häneltä. Silloin mekin voimme Paavalin tavoin kokea, että ’kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa’.
Maritta Korkatti