Missä aarrre, siellä sydän
Paavali kirjoittaa Timoteukselle 2. Tim. 4:10:
”Demas on tähän maailmaan mieltyneenä jättänyt minut ja lähtenyt Tessalonikaan,
Cresccens on mennyt Galatiaan ja Titus Dalmatiaan.”
(Raamattu 1992) Sama jae vuoden 1938 käännöksenä:
”Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas ja
matkusti Tessalonikaan, Kreskes meni Galatiaan ja Tiitus Dalmatiaan.”
Tähän maailmaan mieltyminen erottaa meidät toisista uskovista ja jopa Jumalasta.
Maailmaa, sen ihmisiä, voi kyllä rakastaa niinkuin Jumala rakastaa, ja julistaa
evankeliumia ihmisille, jotta hekin pelastuisivat. Maailmaan rakastuminen, sen tapoihin,
arvoihin, mammonaan, pahuuteen ja syntiin mieltyminen on kuitenkin eri asia ja
johtaa ennen pitkää eroon uskovien yhteydestä, kuten kävi Deemakselle.
Jeesus opetti mammonasta Matt. 6:19 -21: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle.
Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä
varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.”
Taivaaseen kootut aarteet eivät ole vain Jumalalle annettuja varoja, vaan ne
koostuvat kuulaisuuden teoista. Jeesus antoi ymmärtää, että kiintyminen rahaan ja
tavaraan tai vääränlaisiin asioihin johtaa väärään sydämen tilaan.
Hän antaa meille kuitenkin mahdollisuuden tyytyväisyyteen,
kun valitsemme ikuiset arvot maallisten aarteiden sijaan.
Rakastuminen tähän maailmaan on eri asia kuin lankeaminen kiusauksiin ja syntiin.
Jeesus opetti opetuslapsiaan valvomaan ja rukoilemaan, etteivät nämä joutuisi kiusaukseen,
sillä vaikka ihmisellä on tahto hyvän tekemiseen, niin luonto on heikko.
(Matt.26:41) Langenneille on kuitenkin tarjolla Jumalan pelastava armo
vastaan otettavaksi Jeesuksessa Kristuksessa. Rakastuminen tähän maailmaan
sen sijaan on palaamista entisiin tapoihin, mieltymistä syntiin ja sen tarjoamiin
nautintoihin, joista Raamattu varoittaa esim.
Piet. 1:14: ”Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja,
joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte.”
Meidät on kutsuttu pyhään elämään Jumalan yhteydessä, kuten seuraava jae sanoo:
”Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi
kaikessa mitä teette”. (1. Piet. 1:15)
Tähän maailmaan rakastuminen vahingoittaa henkeä, sielua ja ruumista.
Jatkuessaan se alkaa erottaa meitä uskovista, seurakuntayhteydestä ja
jopa Jumalasta. Hetkelliset nautinnot eivät korvaa vaeltamista Jumalan yhteydessä.
Jeesus sanoi Matt. 16:26: ” Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen
koko maailmaan, mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?
” Turvautuminen Jumalan armoon ja Jeesuksen sovitustyöhön pelastaa meidät
Deemaksen kohtalolta. Jeesus ei hylkää ketään, joka tulee hänen luokseen ja
tahtoo hänen seurassaan kulkea.
”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja
se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja
elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa,
kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.” (Tit. 2:11 – 13)
Roomalaiskirjeessä Paavali kirjoittaa:
”Jumalan armahtavaan laupeuteten vedoten kehotan teitä, veljet:
Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi.
Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne,
niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää,
hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” (Room. 12:1 – 2)
Maailmaan mieltyneenä ei voi täysin noudattaa Jumalan tahtoa,
koska Pyhä Henki ei pääse näyttämään sitä eikä ihminen osaa arvioida
Jumalan tahtoa omassa elämässään.
Rakkaus tähän maailmaan ja sen menoon sumentaa hengellisen näkökyvyn
ja ihminen vaeltaa vailla Jumalan kokonaisvaltaista johdatusta.
On siksi tärkeää etsiä Jumalan tahtoa ja noudattaa sitä,
sillä sitä kautta saamme elämäämme siunauksen ja
kasvamme Jumalan armossa ja hänen tuntemisessaan.
Maritta Korkatti